Kuinka Suomen rahapelimonopoli todella toimii

13.3. sisäministeriö julkaisi selvityksen suomalaisen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Siinä esitetään Veikkaus Oy:n, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoto Oy:n toimintojen yhdistämistä.

ray_tuplapotti

Yhdistäminen on perusteltua, koska internetin takia rahapelimonopolia vastassa on kiristyvä kilpailu ulkomaisten peliyhtiöiden toimesta.

Tässä viimeiset 15 vuotta kestäneessä kilpailutilanteessa rahapelimonopolin pelit on markkinoitu hyvän tahdon peleinä ja mainonnassa on painotettu vastuullista pelaamista ja rahanjakoa. Näillä argumenteilla monopolin ylläpitoa on ensisijaisesti perusteltu.

Tarkastellaanpa kuinka asian laita todellisuudessa on.

Kansan mielipiteen muokkaus median avulla

Kuinka yllättävää, että hieman ennen sisäministeriön julkaisemaa esitystä mediassa lynkataan “KRP tutkii” -otsikoin ulkomaisia peliyhtiöitä, kotimaisia urheilutähtiä ja somejulkkiksia ja pönkitetään uskoa pelimonopoliin.

Käynnissä on massojen mielipiteen muokkaus.

On saatava kansan syvät rivit monopolipomojen oivallusten taakse. Se on huomattavasti helpompaa, kun on ensin pari viikkoa leimannut toisenlaisen järjestelmän kannattajat rikollisiksi ja epäisänmaallisiksi systeemin hyväksikäyttäjiksi.

Saman systeemin, joka kerrytti arvokisamitalisti Jarkko Ala-Huikulle 17 vuoden urheilu-uran aikana huimat 5€ kuukausieläkettä. Vähentäisikö se Ala-Huikun isänmaallisuutta, jos hän nyt ottaisi 3-4000€ kuukaudessa maksavan työn ulkomaiselta peliyhtiöltä jolla hän varmistaisi kohtuullisen eläkkeen itselleen? Olisiko pelimonopolilla tälläistä työtä tarjolla?

Kaksinaamaiset konstit pelaajien houkutteluun

Rahapelimonopolin ylläpitoa perustellaan pelihaittojen ehkäisyllä ja tukirahojen vastuullisella jaolla. Pohja pelihaittojen ehkäisyltä tippuu, kun nähdään kuinka paljon peliongelmainen altistuu tänä päivänä pelimonopolin tarjoamille tuotteille.

is_12_3_2015
Joka marketissa, kahvilassa ja huoltoasemalla on pankkikortilla pelattava pelikone. Ruokakaupassa kuulutetaan pelimainoksia ja kassalla kysytään “laitetaanko vielä lottoa?”. Iltapäivälehtien nettisivustoilla on rahapelimonopolin mainoksia, piilomainoksia jättipotti-uutisten muodossa ja SM-Liiga -kierroksen alkamisajankohdan yhteydessä näytetään Pitkävedon kertoimet ja kehoitetaan siirtymään Veikkauksen sivulle “Pelaamaan”-tekstillä.

Onpa RAY lähestynyt peliongelmaisia asiakkaitaan lirkuttelevilla kirjeillä, joista peliongelmista kärsivät asiakkaat ovat olleet täysin pöyristyneitä ja kuvanneet niitä “pornokirjeiksi”.

Tämä tapahtuu siis samaan aikaan, kun RAY:n puheenjohtaja syyttää Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ulkomaisia peliyhtiöitä “pelaamaan kehottamisesta”.

Ja mitä tulee RAY:n nettipelit toimittaneeseen Playtechiin, on tämäkin varsin mielenkiintoinen tarina. Neitsytsaarille rekisteröidyn ohjelmistotuottajan suuromistaja on tuomittu talousrikollinen Teddy Sagi, jolle 33,6% (v. 2010 Sagin omistusosuus oli 40%) RAY:n kaikista Playtechille tuottamista rahoista lopulta menee.

Käytössä on siis koko repertuaari keinoja, joista pelimonopolin puolustajat ulkomaisia peliyhtiöitä syyttävät. Eivätkä ongelmat suinkaan lopu tähän.

RAY:n Nuorisosäätiö

Vuonna 2009 suomalaiset olivat juuri selvinneet edellisvuoden vaalirahakohusta, kun silmille räjähti uusi uutispommi.

Tällä kertaa kohun keskiöön nousi RAY:n Nuorisosäätiö, joka oli sääntöjensä vastaisesti jakanut poliittista tukea useille poliitikoille vuosien 2002-2009 välisenä aikana. Mukana tukia saaneiden listalla olivat mm. Matti Vanhanen, Jukka Vihriälä ja Antti Kaikkonen.

Vihriälä toimi samaan aikaan RAY:n puheenjohtajana, josta joutui eroamaan kohun jälkeen v. 2009. Kaikkonen taas toimi Nuorisosäätiön puheenjohtajana vuosina 2003-2009. Molemmat olivat näin ollen keskeisessä asemassa päättämässä sääntöjen vastaisista rahanjaoista ja puoluetuista.

Poliitikot siis myönsivät itselleen julkisia varoja varmistaakseen uudelleenvalintansa julkiseen virkaan, jonka avulla he voisivat jatkaa näiden julkisten varojen jakoa – itselleen. Demokraattinen yhteiskunta ei vain voi toimia näin, eihän?

Vihriälä on eri mieltä: “Kukaan ei asiassa ole menetellyt laittomasti. RAY:n avustuksilla ja saamallani vaalituella ei ole mitään kytkentää.”

Lopulta kuitenkin tammikuussa 2013 Kaikkonen tuomittiin viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luottamusaseman väärinkäytöstä. Vihriälä tuomittiin lahjusten pyytämisestä ja vastaanottamisesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Kaikki muu myydään paitsi pyhä lehmä

Valtio on yksityistänyt omia yhtiöitään runsaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Huuma alkoi 90-luvun alussa, huipentui vuosituhannen vaihteen IT-kuplassa Soneran, Stora Enson ja Fortumin kaupoilla ja on siitä lähtien jatkunut tasaisena tähän päivään asti.

Yksityistetty on myös terveydenhuoltoa ja strategisesti tärkeää energia-alaa. Maa-alueiden, metsien ja kaivosalueiden myynnissä yksityisiin ja ulkomaisiin käsiin Suomi on oikea mallioppilas. Tutkimusten mukaan kansainvälisen kaivosteollisuuden mielestä Suomi on tällä hetkellä maailman houkuttelevin maa. Periaatteessa kuka tahansa voi tulla Suomeen harjoittamaan kaivostoimintaa.

Kaikki muu on siis pilkottu osiin ja myyty paitsi pyhä lehmä. Miksi?

Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laihon mukaan siksi, koska “Suomessa on aina ollut rahapelimonopoli ja tälle on vankka poliittinen tuki. Siinä se syy on”.

Poliittinen tuki on olemassa, koska Veikkaus ja RAY luovat todella hyvin palkattuja suojatyöpaikkoja poliitikoille ja byrokraateille. Esimerkiksi RAY:n puheenjohtajan veronalaiset ansiot vuonna 2013 olivat 222 239 €.

Kilpailun puuttumisen takia monopolin tärkeissä asemissa voidaan pitää poliitikkoja ja byrokraatteja, joiden yritysjohdolliset strategiat nojaavat ennemmin kieltoihin kuin uusiin rohkeisiin innovaatioihin.

Tämä ei onnistu aloilla, joilla ulkomaiset toimijat voivat vapaasti markkinoida Suomessa ja laittaa alojensa todellisia osaajia kilpailemaan näitä byrokraatteja vastaan.

Huonot tuotteet ja osaamattomuus

Veikkauksella ja RAY:llä on tasan yksi tuote, joka nousee paremmaksi kuin ulkomaisilla peliyhtiöillä ja sekin on pelivaihdoltaan pieni Moniveto.

Kaikki muut tuotteet ovat ennen kaikkea ehdoiltaan vuosia jäljessä ulkomaisista vaihtoehdoista. Tämän lisäksi uudet tuotteet tarjotaan suomalaisille pelaajille vasta aivan pakon edessä vuosia niiden varsinaisesta lanseerauksesta.

Paras esimerkki pelimonopolin osaamattomuudesta nähtiin siinä kuinka se kohteli nettipokeria. Monet vuodet nettipokeri nähtiin lähes absoluuttisena pahan ilmentymänä ja koukuttavimpana pelinä kaikista rahapeleistä. Tähän mustamaalaamiseen otti osaa Jouni Laihon kanssa vuonna 2007 myös silloinen RAY:n puheenjohtaja Sinikka Mönkäre.

(Peluurin mukaan vuonna 2010 suosionsa huipulla olevan nettipokerin osuus kaikista peliongelmatapauksista oli 7%, kun RAY:n fyysiset peliautomaatit vastasivat jopa 65% tapauksista.)

Loppujen lopuksi vuosien arpomisen jälkeen RAY aloitti lopulta oman nettipokerinsa. Tosin vasta pokeribuumin viime henkäyksillä marraskuussa 2010. Aivan liian myöhään.

RAY:n nettipokeri missasi parhaimmat pokerivuodet täysin ja kituuttaa nykyisin n. 75 aktiivisella pelaajalla per päivä. Esimerkiksi vuonna 2006 lanseerattu Ruotsin oma nettipokeri on aktiivisilla pelaajilla mitattuna noin 8 kertaa isompi.

Valinta tulisi olla kuluttajalla

Tutkimukset osoittavat, että monopolin purkamisesta on enemmän hyötyä yhteiskunnalle kuin sen ylläpidosta. Taloudellisesta näkökulmasta perusteltuna monopoli johtaa liian pieneen tarjontaan ja liian korkeisiin hintoihin.

Rahapelimonopolin tapauksessa tämä tarkoittaa huonompia pelejä pienemmällä palautusprosentilla. Mitä pienempi palautusprosentti on sitä nopeammin pelaaja häviää rahansa.

Jos monopolin olemassaoloa perustellaan pelihaittojen vähentämisellä, niin miten on mahdollista aiemmin mainitun kaltainen rahapelien mainostaminen kaikkialla missä normaali ihminen viettää aikaansa.

Valinta tulisi olla kuluttajalla. Mikäli kuluttaja kokee ulkomaiset peliyhtiöt arvelluttavina, hän voisi äänestää euroillaan. Vaihtoehtojen kieltäminen on kansalaisten aliarvioimista.

Suomalaiset pelaajat ovat keskimäärin huomattavasti muuta pelaajakuntaa älykkäämpää ja jokainen on kykenevä erottamaan huonot sivustot luotettavista.

Yksi hyvä vaihtoehto, josta kannattaisi keskustella on Jorma Vuoksenmaan Ylen X:n haastattelussa ehdottama sääntelyn purkaminen taitopeleiltä, kuten vedonlyönti, hevoset ja pokeri. Ehkä tätä kautta alettaisiin myös keskustelemaan järkevästi rahapelien erilaisuuksista.

Tieto eri pelien luonteesta valistaisi kuluttajaa ja kehittäisi suomalaista pelikulttuuria parempaan suuntaan. Tekisi sen vieläpä huomattavasti tehokkaammin kuin kiellot ja väittämät että nettipokeri on yhtä vaarallinen kuin peliautomaatit.

Lopuksi

Tänään 13.3. sisäministeriö julkisti rahapelimonopolin tulevaisuutta koskevan selvityksen ja 16.3. Ylen MOT-ohjelma näyttää jakson Pelirahojen perässä Maltalle, jossa “selvitetään millaisin konstein ulkomaiset yritykset suomalaisten pelirahoja kalastavat”.

Kannattaa lukea uutiset ja katsoa etenkin MOT:n jakso, sillä mitä suurimmalla todennäköisyydellä pelimonopolin omista kyseenalaisista konsteista ja yhteistyökuvioista et tule kuulemaan sanaakaan.

Juuri nyt saat 100 ilmaista KIERROSTA ilman talletusta!