Uhkapelien historiaa – arpapelien sotaisa menneisyys

Uhkapelaamisen historiaa – loton sotaisa menneisyys

Suomalaiset rakastavat lottoa

Erilaiset uhkapelit kuten arpajaiset ja lottopelit ovat suomalaisten suosikkipelejä. Lottoarvonta kuuluu lauantai-iltaan siinä missä ES-tölkki Jonnen kouraan. Lottoa on jännitetty jo kauan ennen nettikasinoiden aikaa. Suomalaisissa perheissä lottoarvonta on ilahduttanut väkeä jo vuodesta 1971, kun Veikkaus tuuppasi alkuvuodesta kaikkien aikojen ensimmäisen suomalaisen lottoarvonnan eetteriin.

Nykyajan lotto saattaa tuntua rauhanomaiselta mummopeliltä, mutta monikaan ei tule ajatelleeksi, että pelillä on varsin dramaattinen, jopa verinen historia. Meikäläisellä lottoarvonnalla nimittäin on tuhatvuotiset juuret, jotka ulottuvat aina antiikin Kiinaan asti.

Kiinalainen muurilotto – uhkapelit saavat alkunsa

2000 vuotta sitten kiinalainen Han-dynastia puolusti rajojaan paikallisia mongoliheimoja vastaan. Kiinalaiset päättivät torpata valloittajaheimojen aikeet rakentamalla valtakuntansa ympärille muurin, joka myöhemmin muodosti kuuluisan Kiinan muurin yhden osan. Kuten USA:n presidentti Trump on saanut viime aikoina huomata, massiivisten muurien rakentelu ei suinkaan ole halpaa puuhaa, joten mistä kiinalaiset sitten nappasivat tarvittavat varat rakennustöihin?

Mistäpä muustakaan kuin lotosta. Neuvokkaat Han-kiinalaiset keksivät myydä arpalippuja arvontoihin, jotka järjestettiin puupalasilla. Peli osoittautui niin suosituksi, että erilaisia arvontoja alettiin järjestää säännöllisesti. Antiikin Kiinan arpajaisista juontaa juurensa myös nykyajan suosittu arpapeli keno.

Loton verinen historia Euroopassa

Varhaisin eurooppalainen maininta arpapeleistä löytyy kreikkalaisen sokean runoilija Homeroksen Ilias-eepoksesta, jossa kuningas Agamemnonin kypärä toimi arpa-astiana. Iliaksen kuvaamissa arpajaisissa potti ei kuitenkaan ollut kovin kuumottava: arpajaisten voittaja nimittäin joutui kaksintaisteluun troijalaisten voittamattoman sankarin Hektorin kanssa.

Lopulta Akhilleus onnistui päihittämään Hektorin keihäskilvassa, mutta temppu onnistui vain jumalten avulla ja taianomaisen vilpin turvin. Lieneeköhän Akhilleuksen tempaus varhaisin mahdollinen maininta vilpillisestä pelaamisesta?

Keskiajalla eurooppalaiset olivat hulluna lottoon. Osasyynä arpapelien suosioon olivat maanosaa repineet jatkuvat sodat kaupunkivaltioiden ja feodaaliherrojen välillä. Sotien käyminen on kallista puuhaa, ja moni valtakunta ja hallitsija keksi rahoittaa armeijansa myymällä arpalippuja.

1400-luvun Alankomaissa arpajaiset olivat niin suosittuja, että Utrechtin, Bruggen ja Ghentin kaltaiset kauppakaupungit rahoittivat niillä linnoituslaitteensa, joita kaupungeissa vierailevat turistit voivat ihailla tänäkin päivänä.

Renessanssiajan Italiassa lottohuuma ei osoittanut minkäänlaisia hiipumisen merkkejä. Saapasmaan sotaisat kaupunkivaltiot kärvistelivät jatkuvassa rahanpuutteessa, joten lottoarvonnoista saadut lisätulot rahoittivat mm. paikallisten ruhtinaiden palkkasoturiarmeijoita.

Lottopelejä Tudorien tyyliin

Englannissa ensimmäisen lottoa muistuttavan arpapelin järjesti kuningatar Elisabet I vuonna 1569. Rahankeruun tarkoituksena oli paikata pahasti alijäämäistä valtion kassaa ja palkintoina jaettiin mm. hopealautasia.

Britit innostuivat arpajaisista niin kovasti, että kruunun lisäksi arpapelejä pistivät pystyyn lukuisat yksityiset vedonvälittäjät. Lottopelejä mainostettiin mm. lentolehtisin ja myöhemmin lippuja myytiin myös ovelta ovelle. Koska arpaliput olivat varsin tyyriitä, kansa pisti usein pystyyn isompia lottoporukoita, joissa yksittäinen uhkapelaaja osti pienen osuuden kustakin arpalipusta.

Lotto siirtyy Amerikkaan

Uudella ajalla britit rahoittivat arpajaisilla myös siirtolaisliikettä uuteen maailmaan. Samalla lotto ja muut arpapelit siirtyivät Iso-Britannian kolonioihin rapakon taakse. 1700-luvulla koloniat keräsivät lottopeleillä rahaa jatkuviin sotiin ranskalaisia ja intiaaneja vastaan ja itse Benjamin Franklin järjesti 1700-luvun lopussa arvontoja, joiden voitoilla oli tarkoitus hankkia kanuunoita Massachusettsin siirtokunnan suojelemiseksi.

Noiden aikojen surullinen erikoisuus olivat ns. orja-arvonnat, joissa jaettiin palkintoina paitsi maaoikeuksia, myös afrikkalaisia orjia. Toisaalta, arpajaistuloilla rahoitettiin myöhemmin myös orjuuden lakkauttanut Yhdysvaltain pohjoisvaltioiden sota etelävaltioita vastaan.

Juuri nyt saat 100 ilmaista KIERROSTA ilman talletusta!